selvänä olen surullinen

Olen melko kauan juonut itseäni toistuvasti tolkuttomaan humalaan pääasiassa siksi, että selvänä olen surullinen. Rakastan olla kännissä, se on ihana ja vapauttava, kaikki estot poistava olotila, jonka usein toivon olevan aina vallitseva.

Pitkään ajattelin, ettei minulla ole alkoholiongelmaa, koska en koskaan juo suruuni, aina vain ilooni. LOL.

Tasan viikko sitten sunnuntaina, kun peilistä katsoivat itkusta turvonneet silmät, joista toinen tätä iltaa edeltäneiden bileiden jäljiltä lisäksi musta ja kulmasta tikattu, tajusin ja myönsin itselleni, että se ei ole totta.

Tältä se humalassa osumaa ottanut silmä näytti.

Ei ole totta, ettenkö joisi suruuni, päinvastoin. En ole se onnellinen ja positiivinen, hauska ja kanssaihmisiä viihdyttävä ihminen, joka joskus kuvittelen olevani tai, joka joskus (humalapäissäni useinkin) olen ehkä ollutkin.

Tahdon sen onnellisen ihmisen takaisin, ja tahdon sen selvänä. Siksi olen päättänyt, ensimmäistä kertaa elämässäni, viettää tipatonta ainakin tulevaan vappuun asti. Ehkä kauemminkin, jos tosiaan onnistun tavoitteessani olla onnellinen ja sosiaalisesti osallistuva myös selvinpäin. Tai varsinkin, jos en vielä vappuun mennessä onnistu.



Kommentit

  1. Juho Sillanpää24. helmikuuta 2013 klo 17.40

    Uskomatonta! Tasan jokainen mainitsemasi asia on todellista myös omassa elämässäni, silmää ja sukupuolta lukuunottamatta. Lykkyä!

    VastaaPoista
  2. mummu25. helmikuuta 2013 klo 9.39

    oot ihana ja paras!!!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kohtuus kaikessa - mitä se on

Kuva
jano on viime aikoina ollut taas aikalailla pohjaton Oon ollut aika liekeissä täst kesästä ja lämmöstä ja potentiaalisesta lemmestä jota valuu vastaan pyöräteillä ja fudiskenttien laidoilla ja puistoissa ja rannoilla ja terasseilla ja baareissa, kauheesti ihanii miehii ja naisii , auringossa iloisii ja flirttailevii. Sit kun näihin elementteihin tai positiivisiin ärsykkeisiin on saanut ympätä vaik erinäisii ilmasen viinan bileitä, niin ei oo ollu kyllä humaltumisella oikein mitään rajoja ja kohtuuden opit on onnistuttu autuaasti unhoittamaan. Eilen mietin et ihan hukkaan menny koko tipattomuusproggis, kun ihan hirveeks perseilyks on alkanu taas mennä. Olen siis parhaillaankin taas darrassa. Hirveää. Ja aika LOLLii tätä tipattomuus-bloggailua ajatellen. Mä en nyt enää oikein tiedä mikä tän kirjoittelun pointti tai joku otsikko on. Yks kaveri, joka taannoin toivoi, että jatkaisin kirjoittamista ehdotti et vaihtaisin blogin nimeks selvänä OLIN surullinen. On siinä...
Lue lisää

elää

Kuva
Tänä viikonloppuna toivuin henkisesti alkoholisti-diagnoosini aiheuttamasta hädästä ja elin hyvin  (ja täysillä) ja kävin lauantaina isoissa juhlissa sosialisoimassa ja tanssimassa itseni hikeen - ja juomassa limpparia, tokikin. Juhlista lähtiessäni olin vähän allapäin, mutta vain siksi, että kukaan ei ollut hakenut minua hitaisiin. Toivuin siitäkin aika nopeasti ja mietin, etteivät juhlat olisi olleet minulle sen paremmat kuin olivat, vaikka kännissä olisin heilunutkin. Ehkä jopa päinvastoin, ei tullut avauduttua tavalla, jota olisin katunut jälkeenpäin, eikä säälittävästi vongattua tanssi- saati seksiseuraa, jota todennäköisesti olisin myöskin myöhemmin katunut. Tuntematon mieshenkilö sammuneena pöytämme alle Kustaa Vaasassa viime vappuna. Eli kun aiemmin viime viikolla ehdin taas ajatella, etten ehkä vaan uskalla juoda enää koskaan, niin viikonloppuna se ajatus vaihtui siihen, ettei mun ehkä tarvitse enää juoda itseäni humalaan. Älä koskaan sano ei koskaan, ehkä se ...
Lue lisää

mitäpä jos

Kuva
En ole oikein jaksanut enkä ehtinyt kirjoitella, mutta pitää nyt taas päivittää näitä mielialoja, kun ovat taas muuttuneet TÄYSIN edellisestä kirjoituksesta. Hektisesti ja hyvin menee! Olen tehnyt aika pitkää päivää koko viime viikon, mutta aikaiset aamut eivät ole juuri haitanneet, kun on ekaa kertaa elämässään saanut tehdä sellaista työtä, jota tehdessä ei joudu miettimään onko siinä mieltä tai onko sillä mitään merkitystä. Haastava ja palkitseva työ tekee aika onnelliseksi. Mitään romanssii ei oo valitettavasti vieläkään ollut (enkä jaksa niistä tai mistään ihastuspaskasta enää lässyttääkään), mutta sain eilisiltana rakkauskirjeen eräältä rakkaalta ystävältäni ja ennen nukahtamista vielä rakkaustekstarin toiselta! Aikamoisia niitä tässä elämässä mulla. ystäviä ja semmosia ystävärakastajia Ja muutenkin aika paljon sitä kauheesti haikailemaani hyvää ja kaunista. Tää kuva ei taas liity mihinkään mut onpahan ihan nätti. Vaikken tässä nyt taas viime päivinä ole it...
Lue lisää